Aleksi Kallinen

Kuka olet?

Aleksi, Aksu tai ihan mikskä sä haluut mua sanoo.

Mitä teet/olet tehnyt NääsPeksissä?

Olen eksynyt perustamispöytäkirjaan, vaikka muistaakseni en ehkä kokouksessa paikalla ollutkaan, -ehkä.

Olen myös näytellyt, laulanut, tuottanut, juonut, syönyt, nauranut, itkenyt?, hengannut, marissut, narissut, nauttinut, roudannut, eli elänyt.

Missä NääsPekseissä olet ollut mukana?

Hamlet, Matka maailman ympäri, Niskavuoren valloitus (En ollut varsinaisesti rainassa mukana, mutta veli Jarkon ja veli Virnun kanssa järjestettiin kaikkien aikojen Naksu. Ei ihan pysytty budjetissa.), Oidipus ja Oopperan kummitus

Miten ja miksi tulit mukaan NääsPeksiin?

Kun se nimi oli siellä pöytäkirjassa, niin täytyihän sen eteen sitten jotain tehdäkin.

Miten sinut otettiin ensimmäisenä vuotena speksiporukassa vastaan?

Sanotaanko vaikka niin, että ensimmäisenä vuotena otimme kaikki tasapuolisesti toinen toisiamme vastaan. Parhaiten otti lavalla vastaan Hovikuuluttaja.

Mitä olet saanut NääsPeksistä?

Se yhdessä tekemisen riemu ja kerta toisensa jälkeen ratkaistu mahdoton yhtälö siitä, kuinka valmistaa 3 tuntinen spektaakkeli parissa kuukaudessa on yksinkertaisesti uskomatonta.

Se, että on saanut ja saa olla mukana yhteisössä, jossa jokainen voi olla oma itsensä. Improvisaatio ja speksi ei synny ilman täydellistä heittäytymistä, joten Nääspeksi on ollut paikka missä on saanut tallustella sielu sepposen selällään.

Kerro paras speksimuistosi?

Aika kultaa muistot, joten kyllä hienoimmat muistot ovat Hamletin ajoilta. Kellään ei ollut aavistustakaan siitä, tuleeko Sampolaan 10 vai 300 ihmistä katosmaan upiaa rainaa. Kun sitten kurkittiin esiripun(joka ei muuten ollut tietyistä syistä valmistettu nahasta) raosta ja huomattiin, että tupa on täysi, nousi sydämeen mukava pamppailu ja näyttämisen halu oli mahdoton. Loppuhan on historiaa, jolle tuskin koskaan viimeistä lukua kirjoitetaan.

Hamletista on jäänyt mieleen myös ehkä kaikkien aikojen älyttömin idea, eli yönäytös Wappuleffan jälkeen. Nääspeksi ei ole sen jälkeen esiintynyt niin "vastaanottavaiselle" yleisölle, kuin 27.4.1999 klo 23.00 alkaneessa näytöksessä. Väliajalla jouduin mm. lahjomaan muutaman tyypin olusilla, jotta he veisivät yli-innokkaan omstartin-huutelija-ystävänsä muihin maisemiin.

Miten mielestäsi NääsPeksi on muuttunut ajan saatossa?

Alkuvuosina rainojen "tekninen" laatu parani kerta toisensa jälkeen, niin käsikirjoituksen, lavastuksen, maskin, puvustuksen, bändin kuin näyttelijäsuoritustenkin osalta(tanssitytöt ovat aina olleet ja tulevat aina olemaan täydellisiä). Jossain vaiheessa laatu sitten tavoitti maksimaalisen tason ja siitä ei ole sen jälkeen tingitty tippaakaan, joten siinä suhteessa ei vuosiin ole tapahtunut muutoksia.

Hienoa on ollut huomata, että tällä hetkellä vapaaehtoinen improilu? on aktiivista. Tästä kiitos kuuluu muutamalle aktiiviselle hahmolle, jotka jaksavat hommmaa pyörittää.

Tietysti asiat muuttuvat, kun henkilöt vaihtuvat, mutta se perustavaa laatua oleva ominaisuus, mikä tekee Nääspeksistä Nääspeksin on pysynyt muuttumattomana. Sehän on tietysti speksihenki.

Mikä on Flesh Four?

Flesh Four on uskomattoman lyhyt mutta kirkas tähdenlento kansainvälisessä musiikkibisneksessä. Flesh Four tuli kuuluisaksi, kun eräs mitättömämpi poikabandi, olikohan se nyt NKOTB, varasti Flesh Fourilta biisin "Flesh by Flesh" ja esitti sen omanaan "Step by Step" nimellä.

Tästä masentuneena Flesh Four repi paitansa toisella ja samalla viimeiseksi jääneellä keikallaan ja päätti huikean uransa pyramidiin, tyttöjen kirkuessa villisti. Myöhempinä aikoina yhtyeen jäsenet ovat niittäneet menestystä mm. iskelmätaivaalla(Mikko Siltala) ja karaokessa(muut).

Mikä on ollut mielekkäin ja mikä haastavin tehtävä NääsPeksissä?

Mielekkäimmän tehtävän nimeäminen ei ole mahdollista, mutta jos nyt jotain täytyy sanoa, niin kyllä norsun etupään esittäminen Matkassa oli unelmien täyttymys. Kiounin päässä oli mukavasti ylimääräistä tilaa, joten sinne saattoi varastoida janojuomaa kätevästi.

Haastavinta oli esittää lavastepainoa Oopperan kummituksessa. Sitä roolia varten elin lavastepainojen keskuudessa useita kuukausia ja luin kaiken mahdollisen kirjallisuuden, mitä lavastepainoista on kirjoitettu. Loppujen lopuksi olin melko tyytyväinen suoritukseeni ja myös ohjaaja Ojala antoi positiivista palautetta roolisuorituksesta.

Ja vielä vakavasti puhuen. Haastavinta oli kyllä tuottaminen, vaikka en sitä kovin työlääksi kokenutkaan. Tuottajana pidin tärkeimpänä tehtävänäni huolehtia siitä, että kaikkia kuunnellaan ja ihmisillä on hyvä olla. Ensimmäisessä kokoontumisessa ilmoitinkin, että "jos jotain rupeaa vituttamaan jossain vaiheessa rainaa, niin minulle saa tulla vittuilemaan kautta purkamaan pahaa oloaan". Tätä korttia ei kuitenkaan muistaakseni kukaan käyttänyt, joten speksihenki oli silloinkin kohdallaan.

Nähdäänkö mestari Kallinen vielä jossain tehtävässä tulevaisuuden rainoissa?

Sitähän ei koskaan tiedä ja poltot ovat kauhiat. Tuleva syksy vaikuttaa kuitenkin niin kiireiseltä, että en usko sen ajan vielä koittavan. Katsotaan vaikka sitten uudestaan, kun DI-titteli on ansaittu.

Mitä muuta harrastat?

Hölmö kysymys. En kommentoi. Hitto tää mikään "Hevoshullu" ole.

Jäikö jotain olennaista kysymättä? Kysy ja vastaa itse.

Haetko viunaa 10:n rainan sitseille Virosta?

-en.

29.06.2007