Elän vieläkin

san. Outi

Tataarit kestin
Ja tsaarin myrkkypikarin
En kuollut myöskään lahjuksin
Kuriirin kärrykyyti vaaraan minut vei
Kun Nadja käänsi katseen toivuin yksin tein
Mä taivaan porteiltakin palaan takaisin
Mä elän vieläkin

Selviytymistäin
Mä juhlin liian aikaisin
Otsani oveen kolhaisin
Vaik jalkoihin jäin parinsadan tataarin
Paloiksi revittiin mut vielä hevosin
Ei taida riittää nää yhdeksän elämää
Kissa toiseks jää

Arolla jouduin
Mä sudenpennun hampaisiin
Ja kun me päästiin Irkutskiin
Igorin harhaluodin tielle minä jäin
Vain vilauksen verran tytärtäni näin
Mut ylösnousemuksen jälleen suoritin
Mä elän vieläkin

On aika mennä pois, ja pois, ja pois...