Kymäläisen Katriina
Tietotekniikkaa, pääaineena on vissiin ehkä signaalinkäsittely. Viides vuosi käynnistyy syksyllä.
Naksua, näytellyt, tuottanut, vahtinut rahoja. Viimeksimainittua tehnen tänä vuonna. Lisäksi olen tehnyt vapaudenpatsaalle soihdun ja kruunun, sekä ommellut Fembottien tissejä.
Kummituksessa, Tsaarissa, Mafiassa sekä Muskettisotureissa.
Sanu pakotti. Enkä ole sittemminkään onnistunut sanomaan ei.
Mukavasti.
Krapulan, reenipoissaoloja, reissausta, kutiavat silmäluomet, ystäviä, mukavaa seuraa... paljon kaikkea kivaa!
Niitä on monta, mutta yksi parhaista muistoista on, kun Mafian rundissa Oulussa steppikohtaus piti keskeyttää taidepaussein kun yleisö päätti taputtaa joka väliin.
Ihmiset, fiilis, speksihenki
Läpimenoissa tietysti, improkurssilla ja reeneissä. Arkielämässäänkin voi improvisaatiota harjoitella esimerkiksi rukkaamalla aikataulunsa varttitunnissa täysin uuteen uskoon.
...(insert something here)
Ei. Sain mä mahdutettua sinne väliin vielä työnteonkin. Huonosti mutta sain.
Speksiä ei reenata puolta vuotta. Lisäksi muualla yleisö ei ota osaa esitykseen.
Steppiä, salsaa, body drummingia, jazzia, fagotin soittoa, käsitöitä ja töissäkin yritän käydä.
Kailannon rouvan kanssa stepattiin mafiassa. Se oli hienoa.
Niinku TA sanoo:" Rahaa tulee, rahaa menee, viivan alle jää numeroita". Siinä vaiheessa kun sinne jäisi kirjaimia, huolestuisin.
Ne on aina mukana. Ne ihanat kullat ja timantit, jotka tekee speksiä lavalla ja lavan takana.
Ei. Me lähdetään Sanun kanssa New Yorkiin. Eiku...
13.09.2007