sanat: Teemu
Passepartout:
Oi Sini Piika sä turpiis niin sait,
seniorille kun troppeja hait.
Kauniita näppejäs vaan
jäit nuolemaan.
Sini Piika:
Passepartout sä et oo matonen maan,
vaik Aoudat piti sua vain pilkkanaan.
Levitän haavoihisi
balsamini.
Molemmat:
Kaks palvelijaa
nyt nousta jo saa
maan alta katselemaan.
Värin kasvot saa kuin aikoinaan.
Molemmat:
Näin Sini Piika ja Passepartout
yhteiseen hyytelöön juuttuu.
Apuna heillä on kaks tumppuu,
Jos käsiseksiä joskus puuttuu.
Kaltaiset rakkaiksi näin muuttuu

Passepartout:
Sairaalassa usein sua vakoilin,
potilaille kun teit Heimlichin.
Kanssas tahdon leikkiä
lääkäriä
Sini Piika:
Temppuja väänsit ain kainalot hies
Kanna mut metsääsi apinamies
Kuin jonglöörin pallosta
pidä musta.
Molemmat:
Muu unohdetaan.
Ei historiaan
jäädä me vilkuilemaan.
Kun vain toisiimme takerrutaan
Molemmat:
Lähdemme puntamme tuhlaamaan.
Mekkoonkin kangasta varmaan.
Passepartout vaatteet viimein vaihtaa.
Jalat ees Tico jo ruumiiseen saa.
Sitten pois täältä au revoir.